31. lokakuuta 2013

Laiskuus vs. perfektionismi

Kaikki varmaan tietää sen fiiliksen, kun on suunnitellut päivän täyteen kaikenlaista ohjelmaa ja puolessa välissä päivää motivaatio vaan yksinkertasesti lopahtaa. Mulle kävi tänään just niin. Aamulla lähdin innokkaana (tosin myöhässä) kirjastolle lukemaan tenttiin, josta koululle syömään, tunnille ja vielä takas kirjastoon. Sen jälkeen piti vaan nopeesti syödä kotona ja lähteä joogaan, mut sitte. Sain smoothien käteen, istahdin sohvalle ja siihen jäin. Ja tässä oon edelleen.

Mua alko mietityttämään, että mistä se johtuu, se yhtäkkiä iskevä laiskuus. Väsymyksestä? Saamattomuudesta? Siitä, ettei vaan kiinnosta? Mä luulen, että mun ongelma on yksinkertasesti minä itse. Oon huomannut, että oon ihan mestari uskottelemaan ittelleni kaikkea. Tänään olis ollut seisoma-asanoita ja mulla on vatsalihakset niin kipeet, ettei kannata mennä. Ja ku Juhankin on koulussa, ni ei munkaan tarvii mennä. Nyt ku miettii tätä koko tilannetta, ni ihan oikeesti? Meninkö mä noin helppoon? Mä oon joko hyvä valehtelija, tai sitte tosi hyväuskonen.

Toisaalta, onko niin vakavaa, jos yks joogatunti jää väliin? Eilen aamulla kävin tekemässä keskivartalotreenin, luin tenttiin, leivoin ja kävin vielä illalla boksaamassa. Ja tän päivän tenttilukemisista mainitsinkin jo. Miks ylipäätään kokee onnistuneensa vaan, jos on saanut jotain aikaseksi?

Käytiin yks kerta koulussa läpi enneagrammia ja tehtiin myös testi, jonka mukaan mä oon -ylläriylläri - perfektionisti. Perfektionistin piirteisiin kuuluu se, että saattaa helposti tuntea epäonnistuneensa, ellei ns. "elä täydellisesti". Siks yritän opetella antamaan itelleni armoa tämmösissä tilanteissa, koska sorrun usein vaan vaatimaan liikaa.

Tästä voi siis vetää johtopäätöksen, että mun yhdelle minälle kelpaa vaan täydellinen ja toinen minä on mestari uskottelemaan kolmannelle, laiskuri-minälle, ettei tarvii toimia niin kun eka käskee. Mitä mä teen?! Pitäiskö taistella uskottelua ja laiskuutta vastaan? Vai antaa niille valta ja yrittää unohtaa täydellisyys? Miten mä tiedän, mitä itse haluaisin tehdä? Kerron, kun se selviää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti